Maanantaina kävin lauhtuneena jonottamassa pääpostissa pakettini kanssa. Neuvottelut käytiin paikallisella kielellä, joten minulla on vain aavistus mitä puhuttiin. Paketti sai uuden tarran kylkeensä passituksen maailmalle. Saa nähdä miten käy. Tuskin se edelleenkään Mumbaita pidemmälle on päässyt kun Euroopan lennot ovat olleet jumissa. Toivon sen oikeastaan mieluummin hukkuvan matkalle kuin palautuvan minulle. Parasta tietenkin, jos se pääsisi joskus määränpäähänsä asti.

Pääsiäisenä kävimme pienessä reissussa. Ei tosin kovin kaukana, vain Mumbaissa. Mutta sekin riittää.

Matkanvarrella pysähdyimme kerran tällaisessa taukopaikassa

Eikä haittaa jos rengas rikkoutuu. Palvelua löytyy. Oikeasti autostamme on rengas hajonnut useammankin kerran. Eipä siinä muuta kuin vaihdetaan vararengas.

Tuli minunkin autossa hiki kun ilmastointi oli rikki mutta eipä silti tullut mieleen heittää paitaa maahan kuivumaan. Tosin nopeastihan siinä paahteessa olisi mikä vaan kuivunut.

Lapsi, joka ei ole koskaan päässyt hiekkalaatikolle.

Hotellimme oli aivan rannassa ja helikopteri partioi rantaa ylös alas. Lisäksi vielä lentokoneet nousivat aivan vähän matkan päässä. Kyllä riitti ihmettelemistä.

Juhu Beach, Mumbai. Tuo on hyvin tavallista, että miehet kävelevät käsi kaulalla tai käsi kädessä, kuten tuo pari keskellä kuvaa. Rantaelämää ei vietetä siinä merkityksessä kuin me sen ymmärrämme. Vähän ennen auringonlaskua rannassa oli jonkun verran väkeä, päivisin se oli lähes tyhjä. Emmekä mekään siellä viettäveet aikaa vaan uimme hotellin altaalla. Paras ja ensimmäinen hotelli Intiassa kun oli myös lasten kahluuallas.

Auringonlasku Arabian merellä

Ja jotta lapset olisivat jaksaneet illalliseen asti, täytyi välillä tankata mm. näitä