Uusi vesivaraaja on paikoillaan. Toistaiseksi en ole huomannut ongelmia. Vain seinät ovat märät ja homeessa. Se näkyy ja sen voi haistaa. Kaksi vuotta sitten olisin varmaan ollut kauhuissani mutta nyt pienet kukinnat seinäpinnassa menee olankohautuksella. No, tällaista tämä on. Edellinen sadekausi muistissa, tiedän, että kohta alkaa home haista ja näkyä muuallakin asunnossamme. Turha järkyttyä pienistä.

Tältä näyttää aika monta seinäneliötä. Oikeassa reunassa on vähän kuivaa pintaa.

Viime viikko meni flunssan merkeissä. Vuoron perään pärskimme ja köhimme. No, toiseksi viimeistä viedään vielä ja yksi sinnikkäin ei ole saanut koko tautia. Olimme ajatelleet, että olisimme lähteneet johonkin viikonlopuksi, ehkä Mumbaihin. Se suunnitelma kuitenkin hylättiin epävakaan terveystilanteen vuoksi. Sen sijaan ostimme uuden telkan. Companyn meille hommaamaan kalustettuun asuntoon kuului ikivanha pieni telkan räppänä. Tuumia siinä varmaan on 20 ja tekniikka niin vanhaa, ettei dvd-laittetta ja telkkaa voinut pitää samaan aikaan kytkettynä. Eli jos halusi katsoa dvd:tä, piti telkan takaa vaihtaa toiset piuhat. Aivan liian tuskaista. Lisäksi huoneen koko on varmaan 50 neliötä ja pientä ruutua tuskin edes näki.

Mutta nyt on uusi ja litteä telkka seinällä. Voi ajatella joskus katsovansa jonkun elokuvankin. Minulle olisi riittänyt hieman pienempikin screeni mutta vastineeksi voimme kuulemma laittaa Suomen kodista sen järkyn kokoisen laatikon mäkeen. Olen inhonnut sitä alusta asti. Jos saisin valita, olisin ollut mieluummin ilman telkkaa kuin katsellut sitä hirvityslaatikkoa. Mutta nyt minun ei tarvitse enää kärsiä siitä yhdestä hirvityksestä. Tekniikka on oikein kivaa mutta pääsääntöisesti auttamattoman rumaa. Miten ihmeessä siihen ei keksitä ratkaisuja? Paljon hankalampiakin asioita saadaan ratkaistua.

Nyt voi sadekausi tulla. Me katselemme telkkaa. Ainakin jos on sähköä :D