Suomen loma on jo hyvän matkaa takana ja paluu arkeen tapahtunut. Aika kultaa muistot hyvin nopeasti. Enää ei muista mitä oli pakata ja purkaa autosta viiden ihmisen tavaroita neljän viikon ajan. Yrittää pysyä selvillä mistä mikäkin tavara ja vaatekappale löytyy, mikä on puhtaana ja mikä likaisena ja ajella parisen tuhatta kilometriä. Kyllä Suomessa vain oli suloista, ja myös hyisen kylmää. Mutta emmepä lämmintä odottaneetkaan, siitä on saanut täällä nauttia.

Tulipa ainakin patikoitua

tutustuttua Suomen maaperään (ja kyllä on puhdasta, ihan sama missä tonkii)

ja vierailtua isoveljen puumajassa. Siellä se odottaa leikkijöitä, Suomen kodin nurkalla.

Ja sitten paluu Intian arkeen. Yhden kylpyhuoneen vesivaraaja oli alkanut vuotaa lomamme aikana. Seurauksena on märkä seinä, kupruilevat maalit ja homekukinnot. Asuntomme on uusi ja rikki mennyt vesivaraaja alle kahden vuoden ikäinen. Tämä on normaalia. Ilmoitimme heti asiasta mutta vakiputkimiehemme oli lomalla ja tuuraajaa ei tuntunut löytyvän. Odottelimme kaksi viikkoa, että company lähettää jonkun putkimiehen. Vasta kun mieheni ilmoitti tekevänsä homman itse, jollei putkimiestä ilmaannu seuraavan päivän kuluessa, saimme putkimiehen käymään. Putkimies tuli, katsoi vesivaraajaa ja ilmoitti, että se vuotaa. Niin, tiedän kyllä. Mutta putkimies hoitaa vain putkia, tänne tarvitaan sähkömies. Jaahas. No, sähkömieskin tuli vielä samana iltana ja vei vuotavan varaajan pois.

Nyt vain toivotaan, että seinät ehtisivät kuivua ennen kuin alkaa kovasti sataa ja ilma muuttuu liian kosteaksi. Muutaman kerran on pienen sateen jo ripauttanut mutta oikeaa sadetta ei ole vielä tullut.