Kävimme työmatkalla Bangaloressa. No, Esa oli työmatkalla ja me muut olimme vain mukana hengaamassa. Lähdimme kyllä pari päivää aiemmin takaisin kotiin. Ja kotiin oli niin ihanaa taas tulla kun olin matkustanut 12 tuntia kolmen lapsen kanssa. Muun muassa lento oli useampia tunteja myöhässä ja kuskimme ei Mumbaissa meinannut löytää oikeaa terminaalia vaikka on hakenut meitä kentältä moneen otteeseen. (Miten on mahdollista!!?) No, se oli sellainen matkustuspäivä.

Bangaloressa kävimme katsomassa lord Shivan isoa marmoripatsasta. Olen tähän mennessä pitänyt hindujen temppeleitä vähän tylsinä paikkoina. En ole kokenut niissä erityistä tunnelmaa. Monesti ne ovat vähän epäsiistejä ja roskaisia paikkoja ja minulla on epämukava olo kun kengätkin pitää riisua pois. Mutta tuossa paikassa oli hieno tunnelma ja patsaskin oli tosi hieno. Se oli pienehkö suljettu alue, jonne toiset tulivat vain nopeasti käymään ja toiset istuivat pidempään, kuin kirkossa istuttaisiin. Puisten penkkien tilalla oli vain jalattomat aurinkotuolit. Siellä soi elävä musiikki, joku lauloi ja muutama soitti. 

 

En oikein tiedä mitä nämä kipot kuvasivat, joitain lantteja niissä oli pohjalla ja jokaiseen kippoon piti ohi kulkiessa koskea.

Lord Shiva.

Kookospähkinöillä on symbolinen merkitys hindulaisuudessa. Ymmärtääkseni kookospähkinä symboloi sielua ja sen rikkominen merkitsee vanhan syntisen sielun tuhoamista.

Näille lautasille en osaa kertoa mitään hienoa symbolista merkitystä. Mielestäni ne vain näyttivät kivoilta.