…yhä uudelleen ja uudelleen. Isak kääntyi maanantaina itse selältään vatsalleen. Toivoin salaa, että se olisi ollut vain vahinko. Ei tarvitsisi kasvaa ja kehittyä niin hurjaa vauhtia. Valitettavasti se ei ollut pelkkä vahinko. Pyöriminen jatkui, aina yöuniin asti. Yötkin on väännetty ja käännytty selältä mahalleen sitä mukaan kun minä käännän unen horteessa poikaa takaisin selälleen. Kääntyminen tuli tietenkin ihan ajallaan. Viime lauantaina Isak täytti kolme kuukautta. Miten aika voi kulua niin nopeasti?<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Viime lauantaina kävimme myös tapaamassa dr Naikia. Edellisestä kerrasta olikin jo melkein puolitoista kuukautta. Olimme hiukan huolestuneena katselleet alkaako vauvelimme näyttää kovin pullukalta. Dr Naik mittasi ja punnitsi, ja tuloksena oli 65 cm ja 6,5 kg. Ei ollut ihmekään, että Isak oli alkanut näyttää hyvin syöneeltä kun joutui käyttämään liian pieniä vaatteita. En ollut ymmärtänyt, että pituutta voisi olla jo niin paljon. Vähän olin kummastellut kun käyttämämme 60- ja 62-senttiset bodyt olivat oudon ahtaita. Meillä on jonkin verran Suomesta mukaan ottamiani isompia vaatteita, mutta kaikki pitkillä hihoilla. Riensin oitis t-paita ostoksille. Muuta täällä ei tällä hetkellä tarvitsekaan. Muun perheen kauhuksi pidän Isakia kotona useasti ilman vaippaa.

 

1491432.jpg

Kuinkas tässä näin kävikään?