Meillä on nyt kaksi kesälomalaista. Kesäloman oli määrä alkaa toukokuun alusta, kunnes kaksi ja puoli viikkoa sitten koulusta ilmoitettiin, että kesäloma aloitetaankin 18.4. ja uusi lukuvuosi vastaavasti alkaa hieman aiemmin, jo kesäkuun alussa. Kuvaavaa Intiaa, täällä luovitaan tilanteen mukaan, etukäteissuunnittelu on luotu vain  sen tähden, että voidaan tehdä muutoksia.

 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

1482579.jpg

Kesälomalaisemme Mango tree gardenissa kesäleirillä.

 

Ensimmäinen lukuvuosi intialaisessa koulussa on isoillamme takana. Mitä jäi käteen? Ainakin hurjasti karttunut englannin kielen taito ja hindin kielen alkeet. Vanhemmat joutunevat kohta pyytämään tulkkausapua. Minäkin olen ostanut kirjan nimeltä Learn hindi in a month, mutta ei minulle ole riittänyt edes kuusi kuukautta. Ja syitähän löytyy, kirja on liian pieni enkä saa selvää hindin kielen kirjaimista kun kaikki näyttävät samanlaisilta pieniltä hässäköiltä. Liikunnalliset iltapäivät ovat innostaneet Mateuksen sulkapallon pelaamisesta ja Lyydia löysi itsestään juoksijan voittamalla vitosen tyttöjen juoksukilpailun. Se on enemmän kuin mihin minä olen pystynyt kymmenen vuoden aikana. Paljon uusia kavereita, lapsilla on ollut syntymäpäiväkutsuja lähes viikoittain. Niihin kemuihin kutsutaan yleensä kaksi luokallista lapsia. Juhlat eivät koskaan ala silloin kuin kutsussa sanotaan ja vastaavasti eivät myöskään pääty silloin kuin on ilmoitettu. Kutsussa ilmoitettuun loppumisajankohtaan mennessä ollaan yleensä juuri ja juuri saatu aloitettua ruokailu.

 

Kaiken muun lisäksi on kertynyt rutkasti kokemusta, mitä ei millään mittareilla voi mitata. Vanhempina olemme tyytyväisimpiä siitä kaikesta muusta kokemuksesta, mitä kukaan opettaja ei voi opettaa. Kielitaito on yksi tärkeä juttu, mutta myös esiintymis-, käyttäytymis- ja keskustelutaitoja on petrattu kovasti, välillä vähän pakon edessä.  

 

Se mitä joskus tulevaisuudessa jään varmaankin eniten kaipaamaan intialaisesta koulusta on kouluasut. Aivan loistava keksintö. Helpottaa perheen äidin elämää suuresti. Koskaan ei tarvitse miettiä mitä tänään laitetaan päälle, voiko mennä lenkkareilla vai tarvitaanko kumppareita, mikä takki, entä ulkohousut, paksut vai ohuet, missä on pipo, hanskoissa on reikä ja niin edelleen, loputtomiin.

 

Kouluasujen ohella koulussa vaaditaan ulkoista siisteyttä. Pojilla pitää olla lyhyet hiukset ja tytöillä hiukset kiinni. Aluksi yritin päästä helpolla ja letitin Lyydialle aamuisin vain yhden letin taakse, kunnes selvisi, että lettejä pitää ollakin kaksi. Jopa hiuslenkkien väri on määrätty, niiden on oltava mustat. Lisäksi kynsien on oltava lyhyet, ei saa olla meikkiä eikä isoja koruja. Myös vaatteiden pitää olla puhtaat ja siistit. Kerran keväällä varustetarkastuksessa jopa sukat oli tarkastettu. Ei varmaankaan mieltä ylentävä tehtävä.

 

Koulu loppui viimeisiin kokeisiin. Jokaisesta aineesta pidettiin viimeisen viikon aikana koe, ja sitten alkoi kesäloma. Ei mitään juhlaa tai muuta. Viimeisenä päivänä koulussa oli sentään tarjottu jäätelöä ja koulusta päästiin muutamaa tuntia aiemmin. Todistukset postitetaan oppilaille kesäloman aikana. Ehkä ennen joululomaa pidetty hehtojuhla oli tarpeeksi yhdelle lukuvuodelle. Se juhla kesti viidettä tuntia. Ensinnäkin se ei tavan mukaan tietenkään alkanut silloin kuin kutsussa ilmoitettiin. Toista tuntia istuimme paikoillamme ja odottelimme kutsuvieraita, jotka lopulta saapuivat helikopterilla koulun toisella puolella sijaitsevalle viheriölle. Lasten esityksiä olisi ollut mukava seurata, mutta suurin osa juhlasta kului puheissa, joissa koulun johto ja kutsuvieraat kilvan ylistivät toisiaan. Jaettiin kukkakimppuja kaikille kutsuvieraille ja heidän vaimoilleen ja jokaisen piti joka ikisessä välissä pitää puhe, lyhyempi tai pidempi, yleensä se jälkimmäinen. Yksi kutsuvieraista oli entinen Bollywood-tähti, joka jaksoi pitkään kertoa niin hauskoja tarinoita että oli itsekin tikahtua nauruun. Valitettavasti hän kertoi tarinaansa hindin kielellä, meitä ei juuri naurattanut. Koko juhlan ajan koululaiset joutuivat istumaan hiljaa omilla paikoilla luokissaan odottamassa omaa esiintymisvuoroaan, joka lopulta kesti ehkä kymmenisen minuuttia. Omat lapsemme olivat hurjan nälkäisiä kun lopulta juhla ja tuntien istuminen olivat takana. Sen juhlan jälkeen varoin kaikkea toimintaa koulun suuntaan, joka olisi voitu tulkita aktiivisuudeksi. Heidän tehtävänsä on opettaa ja me maksamme siitä, tai ainakin joku maksaa. En halua osallistua yhtään enempää.

 

 

1194388.jpg

Kuvassa tien päässä on lasten koulurakennus. Kuvakulma antaa hieman turhan massiivisen kuvan vaikka koulurakennus onkin suuri. Koulu sijaitsee vähän matkan päässä kaupungin keskustasta, joten tilaa riittää. Koulu on aidattu ja portilla seisovat vartijat rynnäkkökiväärit käsissään. Koululle mentäessä, joudumme ensin portilla selvittämään mitä olemme tulossa tekemään ja kenet haluamme tavata, minkä jälkeen ko. henkilölle soitetaan ja varmistetaan asia. Sen jälkeen annetaan visitor-lappu kaulaan roikkumaan ja lisäksi kuitti, johon on pyydettävä kuittaus henkilöltä, jota menee tapaamaan. Kuitti on jätettävä portille pois lähtiessä. Tämä kaikki tapahtuu joka kerta kun on asiaa koululle.  

 

Nyt kaksi kesälomalaistamme viettää aamupäivänsä kesäleirillä Mango tree gardenissa. Mangot ovat juuri parhaillaan kypsymässä. Leiriltä on löytynyt uusia kavereita ja myös oman pihan lasten kanssa ovat leikit alkaneet sujua. Isakin passia odottelemme edelleen.