Loka-marraskuussa teimme vielä retkiä lähiympäristöön. Joulukuussa retkemme jäivät, ei niinkään joulukiireiden vaan Esan työkiireiden takia. Ohessa hieman kuvasatoa retkiltämme.
Matkaa voi tehdä näinkin, me tosin istuimme mukavasti isossa autossamme.
Ympäristö on vuoristoista ja retkemme tarkoittivat monesti kiipeämistä jollekin vuorelle katsomaan temppeliä tai muuta pyhää paikkaa.
Ja seuraava vuori...sekä jainalaistemppeli, josta ei saanut ottaa kuvia, mikä selvisi vasta kiivettyämme ylös.
Yksi syy miksi tutustuimme alussa vuorikohteisiin, oli se, että minäkin olin vielä halukas köröttelemään kuoppaisia teitä ja kiipeämään. Kiipeämisestä nyt myöhemminkään ei olisi ollut niin haittaa, mutta retken mittaiset vessapaussit olisivat voineet olla ikävämpi asia.
Sunnuntait merkitsivät meille retkipäivää, toisilla se oli pyykkipäivä.
Kommentit