Kotimme oli valmiiksi kalustettu ja myös verhot oli suurimmassa osaa ikkunoista. Ainoastaan keittiöstä ja pienestä käytävästä, joka vie asunnon toiseen päähän, puuttui verhot. Keittiö oli laattaseinineen ja kivitasoineen hieman kolkko ilman verhoja. Sinne ei voinut kuitenkaan ajatella mitään runsaasti roikkuvia verhoja, koska ikkunaseinällä on mm. pesualtaat ja kaasuliesi. Jotain ikkunat kuitenkin kaipasivat.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olin tullut siihen tulokseen, että voisin hankkia verhottomiin ikkunoihin sellaiset rullattavat bambuverhot. Sellaisia halpisversioita, joita Suomessa myydään, ei ollut kuitenkaan saatavilla, vaan ikkunoihin täytyi ostaa verhot mittojen mukaan. Myöskään sitä halpismateriaalia, jonka olisin kelpuuttanut, ei löytynyt. Niinpä verhot täytyi tilata mittojen mukaan oikeasta verhokaupasta.

 

Toinen keittiön ikkunoista on aika leveä, ja lisäksi ikkunan toisessa reunassa on pieni tuuletin, joka toimittaa liesituulettimen virkaa. Verholla oli joku maksimileveys, jota he suostuivat toimittamaan. Mitta ylittyi toisessa keittiön ikkunassa, jolloin mittaamaan tullut kaupan myyjä suositteli, että sen ikkunan verho tehdään kolmesta erillisestä verhosta. Pienelle tuuletinikkunaruudulle omansa ja kahdelle muulle ruudulle omansa. Toimitus luvattiin seuraavan viikon maanantaille. Seuraavalla viikolla maanantaina ei kuulunut mitään, mutta en ollut kovin kärsimätön verhojen kanssa. joten annoin asian olla. Torstai-iltana kuuden aikaan minulle soitettiin, että viiden minuutin päästä ovat miehet tulossa asentamaan verhoja. Onneksi satuimme olemaan kotona. Huonoksi onneksi myös Esa oli juuri sinä päivänä lähtenyt hieman aiemmin töistä ja ajatteli rentoutua tekemättä mitään kummallisempaa koko iltana.

 

Asennusmiehet tulivat ja näytin, mihin verhot piti laittaa. Käytävän verhoja ei ollut kuitenkaan kuin yksi, vaikka käytävässä on kaksi samankokoista ikkunaa vastatusten. No, huomautettuani asiasta ja muutaman puhelun jälkeen he lupasivat tuoda puuttuvan verhon seuraavana päivänä. Verho ei ollut unohtunut mihinkään vaan sitä ei oltu edes tehty. Se kuitenkin oli pieni asia. Näytettyäni ikkunat, jätin miehet puuhaamaan verojen asennusta. Miehiä oli taas kolme kappaletta, päällysmies ja kaksi asentajaa.

 

Ikkunat ovat pienissä syvennyksissä, jotka on kehystetty mustalla graniitilla. Olin tyytyväinen kun verhot tultiin myös asentamaan, koska ensinnäkään meillä ei olisi ollut oikeanlaisia työkaluja ja toiseksi Esan aika ei riitä verhojen asentamiseen. Pora alkoi siis laulaa reikiä kivisyvennyksiin. Meteliä ja pölyä riitti, Esan vapaasta illasta ei ollut siis juurikaan mitään iloa sen metelin keskellä.

 

Saatuaan keittiön verhot asennettua, miehet siirtyivät laittamaan käytävän toista ikkunaa, johon oli verho. Kävimme katsomassa keittiön verhoja. Verhot olivat melkein niin kuin pitikin, mutta asennustyö ei vastannut meidän kriteereitämme. Keittiön toisen ikkunan verho, johon oli vain se yksi kappale, oli asennettu ikkunaan nähden vinoon. Tai en tiedä oliko sitä asennettu ollenkaan vaan porattu vain reiät sen enempää miettimättä ja mittaamatta. Keittiön toisen ikkunan kolme verhoa taas eivät olleet samassa linjassa keskenään, eikä myöskään samassa kohdassa keittiön toisen vinoon asennetun verhon kanssa. Kolmen verhon ikkunassa, toisessa reunassa oleva tuuletin tulee hieman ikkunaruutuja sisemmäksi, joten sen kohdan verho oli hieman sisempänä. Asian olisi tietenkin voinut huomioida jo aloittaessa, eikä vasta viimeisenä huomata, että tämähän täytyykin laittaa eri kohtaan.

 

Neuvottelimme keskenämme kuinka paljon epäkohdat häiritsevät silmää ja kyllähän ne häiritsivät. Esa meni pyytämään asennusmiehet keittiöön ja selitti yhden verhon ikkunasta, että verhon tulee olla suorassa linjassa eikä vinossa ja se tulee korjata. Pitkän selityksen jälkeen asia meni perille. Ilmeisesti käytävän ikkunaan oli ehditty jo poraamaan reiät totutulla tavalla, koska siellä porailtiin vielä kovasti Esan ohjeistuksen jälkeen. Ja sen jälkeen he siirtyivät takaisin keittiöön poraamaan. Kello lähenteli yhdeksää kun he vihdoin keräsivät tavaransa ja lupasivat tulla seuraavana päivänä asentamaan puuttuvan verhon. Esa ilmoitti, että hän on tyytyväinen kun verhot ovat suorassa ja minä saan valittaa keittiön toisesta monen verhon ikkunasta jos katson sen tarpeelliseksi.

 

Katselin seuraavan päivän keittiön verhoja ja mietin mitä niiden kanssa pitäisi tehdä. En uskonut miesten tulevankaan kun koko päivänä heitä ei kuulunut, mutta tulivathan he lopulta, illalla seitsemän jälkeen asentamaan sen viimeisen puuttuvan verhon. Ilta venähti vain odotettua pidemmäksi, kun madam ilmoitti, että keittiön toisen ikkunan verhojen tulee olla kaikkien samassa linjassa keskenään ja myös samaan kohtaan asennettuna keittiön toisen ikkunan verhon kanssa. Sen jälkeen madam kutsuttiinkin hyväksymään joka vaihe. Viimeinen käytävän ikkuna taisi sentään mennä kerralla paikalleen. Mutta siihenkin madam kutsuttiin ensin kertomaan mihin kohtaan verho tulee asentaa. Minulla ei ollut muita kriteereitä kuin halusin sen olevan samalla kohdalla vastapäisen ikkunan verhon kanssa ja suorassa ikkunaan nähden. En ole halunnut kurkistaa verhojen taakse, minkälaiselta reikäjuustolta mustat graniittikehykset ikkunoiden ympärillä näyttävät. Onneksi reiät ovat sentään piilossa.  

 

Mielestäni kyse oli itsestään selvyyksistä, mutta täällä itsestään selvyydet eivät ole sitä. Esa painii töissään juuri tällaisten itsestään selvyyksien kanssa ja on erittäin turhautunut, koska ei pääse tekemään sitä mitä oikeasti pitäisi tehdä.

 

Yksi asia verhojen suhteen jäi korjaamatta, mutta olin liian uupunut niiden kahden illan poraamisten jälkeen, etten lopulta jaksanut enää valittaa siitä. Verhokaupassa olin valinnut minkälaisen mallin mukaiset verhot tilaan. Mallissa verhojen rullausnarut olivat samanväriset ruskeat kuin se puusälekin, josta verhot on tehty. Meille asennetuissa verhoissa rullausnarut ovat valkoiset. Aluksi ajattelin vaihdattaa nekin, mutta lopulta olin vain tyytyväinen kun verhot saatiin suoraan ja samaan linjaan, enkä jaksanut enää alkaa selvittämään miksi valkoiset narut eivät kelpaa minulle. Esa lohdutti, etteivät ne kauaa täällä pysy valkoisina. Nähtäväksi jää tarttuuko meihin yhtään tuota intialaista suurpiirteisyyttä.